tisdag 23 maj 2017
?h?rare i FN
Guldaleaddjit čuvvot gelddolaš digaštallama eamiálbmogiid vuoigatvuođaid birra. Govva: UN/Paulo Filgueiras.

Olmmošvuoigatvuođat

Respeakta olmmošvuoigatvuođaide lea vuođđun máŋggaid organisašuvnnaid barggus. Julggaštus olmmošvuoigatvuođaid birra dohkkehuvvui ON:as 1948.

Respeakta olmmošvuoigatvuođaide lea vuođđun máŋggaid organisašuvnnaid barggus. Julggaštus olmmošvuoigatvuođaid birra dohkkehuvvui ON:as 1948.

ON:a julggaštus olmmošvuoigatvuođaid birra dohkkehuvvui 1948 ON:a sihkkarvuođaráđis Palais de Chaillot, Pariissas. Julggaštusa teaksta olmmošvuoigatvuođaid birra čállojuvvui ON:a olmmošvuoigatvuođalaš kommišuvnnas mas Eleanor Roosevelt leai ságadoallin. 10 b. juovlamánus 1948 dohkkehuvvui julggaštus generálasearvegottis 48 jienain, ii oktage jienastan vuoste muhto gávccis guđđe šelges jienaid. Respeakta olmmošvuoigatvuođaide lea maid vuođđun Eurohparáđi barggus.

Julggaštus sisdoallá 30 artihkkala.

Artihkkal 1

Buot olbmot leat riegádan friddjan ja olmmošárvvu ja olmmošvuoigatvuođaid dáfus dássásaččat. Sis lea jierbmi ja oamedovdu ja sii berrejit láhttet nuppiid vuoste oktavuođalaš vuoiŋŋas.

Artihkkal 2
Juohkehaš lea vuoigaduvvon buot daid vuoigatvuođaide ja friddjavuođaide, mat dán julggaštusas leat namahuvvon, almmá mange vealahaga, náli, ivnni, sohkabeali, giela, oskku, politihkalaš dahje eará miellaguottu, náššuvnnalaš dahje sosiálalaš surggiideami, opmodaga, riegádeami dahje eará dilálašvuođa dáfus.

Orruneatnama dahje -guovllu politihkalaš, lágaválddálaš dahje internáššuvnnalaš dilli maiddá ii galgga váikkuhit vealahusa, lehkos dat eanan dahje guovlu iešstivrejeaddji dahje earáid geahču vuolde dahje muđui mange láhkái earáid hálddus stivrra dáfus.

Artihkkal 3
Juohke olbmos lea vuoigatvuohta eallimii, friddjavuhtii ja persovnnalaš oadjebasvuhtii.

Artihkkal 4
Ii oktage galgga dollojuvvot slávvan dahje bággo bálvalusas. Slávvavuohta ja slávvagávppi joraheapmi, vaikko guđege vuogi mielde, galgá leat gildojuvvon.

Artihkkal 5
Ii oktage galgga illastusa vuollái dagahuvvot dahje goaves, olmmošmeahttun dahje vuolideaddji gieđahallama dahje ráŋggáštusa vuollái.

Artihkkal 6
Juohke olbmos lea juohke sajis vuoigatvuohta dasa, ahte son galgá dovddastuvvot olmmošoktagassan lága ovddas.

Artihkkal 7
Buohkat leat lága ovddas dássásaččat ja almmá mángelágán vealahusa haga lea buohkain vuoigatvuohta oažžut seammá láhkasuodjalusa. Buohkain lea dássásaš vuoigatvuohta oažžut lága suodjalusa buotlágán vealahusa vuostá, man bokte dát julggaštus rihkkojuvvo ja juohkelágán ávžžuhusa vuostá danlágán vealahusa dahkamii.

Artihkkal 8

Juohkehaččas lea vuoigatvuohta oažžut ulmmálaš veahki dohkálaš náššuvnnalaš duopmostuoluin dakkáraš daguid vuostá mat rihkkot daid vuođđodahkki vuoigatvuođaid, mat leat sutnje addon vuođđoásahusa dahje lága bokte.

Artihkkal 9
Ii oktage galgga sahte sivas gitta váldojuvvot, giddagassii biddjojuvvot dahje riikkabáhtarussii áddjojuvvot.

Artihkkal 10
Go geange vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat galget mearriduvvot, ja go su vuostá nostojuvvon ráŋggáštussivahus galgá merrejuvvot, de juohke olbmos lea ollislaš dássásaš vuoigatvuohta oažžut vánhurskkis ja almmolaš ášševuodjima sorjjasmeahttun ja bealákeahtes duopmostulu ovddas.

Artihkkal 11
1. Juohke olbmos guhte ráŋggáštusvuloš daguin sivahuvvo, lea vuoigatvuohta lohkkojuvvot vigiheapmi gitta dasságo su sivalašvuohta lea nanuduvvon almmolaš duopmostuolu riektemeanuin, main sus leat leamaš buot dat dáhkádusat mat leat dárbbašlaččat iežas bealuštussii.

2. Ii oktage galgga dubmejuvvot ráŋggáštussii dakkár dagu dahje šláibmahusa ovddas, mii dahkoáiggi ii lean ráŋggáštusvuloš náššuvnnalaš lága mielde dahje álbmotrievtti mielde. Iige galgga garraset duomu sáhttit cealkit go dan mii lágas leai mearriduvvon dalle go ráŋggástusvuloš dahku dáhpáhuvai.

Artihkkal 12
Ii oktage galgga gillát evttolaš seaguheami iežas priváhtaeallimii, bearrašii, ruktui dahje reivelonohallamii, iige alageavvama gudni dahje máinnolmasvuođa ala. Juohkehaš lea vuoigaduvvon lága suodjalussii dakkár seaguheami dahje alageavvama vuostá.

Artihkkal 13
1. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta friddja johtalit ja friddja válljet alccesis orrunsaji stáhta rájiid siskkobealde.

2. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta vuolgit riikkas eret, maiddái iežas riikkas, ja máhccat ruoktot iežas riikii.

Artihkkal 14
1. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta vierroriikkain ohcat ja oažžut dorvobáikki doarrádallama sivas.

2. Dát vuoigatvuohta ii sáhte čurvojuvvot doarjjan go riektedoarrádallama duođalaš vuođđun leat eahpepolitihkalaš rihkkosat dahje dagut, mat leat Ovttastuvvon Náššuvnnaid ulbmiliid ja vuođđojurdagiid vuostá.

Artihkkal 15
1. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta stáhtaboargárvuhtii.

2. Ii ovttasge galgga evttolaččat váldojuvvot eret stáhtaboargárvuohta, dahje biehttaluvvot vuoigatvuohta molsut stáhtaboargarvuođa.

Artihkkal 16
1. Dievasahkásaš dievdolbmuin ja nissonolbmuin lea vuoigatvuohta náitalit ja vuođđudit bearraša almmá mange ráddjehusa mii boahtá nális, náššuvnnalašvuođas dahje oskkus. Sis lea gáibádus dássásaš vuoigatvuođaide náitosa dáfus, náitosa áiggi ja náitosa háddjehusa maŋŋá.

2. Náittosvuhtii mannan galgá dušše dalle dáhpáhuvvat go friddja ja ollislaš mieđáhus guktuid saddi beallelačcaid bealis lea duođaštuvvon.

3. Bearaš lea servodaga lunddolas vuođđooktavuohta ja servodat ja stáhta galgá dan suodjalit.

Artihkkal 17
1. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta opmodaga eaiggáduššat, okto dahje earrásiiguin searválagaid.

2. Ii ovttasge galgga su opmodaga evttolaččat eret váldojuvvot.

Artihkkal 18
Juohkehaččas lea vuoigatvuohta jurddašan-, oamedovddo- ja oskufriddjavuhtii. Dát vuoigatvuohta sisttisdoallá friddjavuođa molsut religiuvnna dahje oskku ja juogo okto dahje earrásiiguin searválagaid, almmolaččat dahje oktahaččat, praktiseret oskku oahpaheami bokte, meanuid bokte, bálvalusa bokte ja religiuvnnalaš vieruid basuhemiin.

Artihkkal 19
Juohkehaččas lea vuoigatvuohta oaivil- ja sátnefriddjavuhtii. Dát vuoigatvuohta sisttisdoallá friddjavuođa čuoččuhit oaiviliid almmá earrásiid seaguhusahaga, ja friddjavuođa ohcat, vuostáváldit ja almmuhit dieđuid ja oainnuid juohkelágán almmuhusgaskkostemiid čađa, beroškeahttá riikarájiin.

Artihkkal 20
1. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta ráfálaš čoahkkimiin ja ovttastumiin friddja oassádallat.

2. Ii oktage galgga bággejuvvot searvat makkárge ovttastupmái.

Artihkkal 21
1. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta leat osolaš iežas riikka stivrejumis, juogo vuigestaga dahje friddja válljejuvvon ovddasteddjiid bokte.

2. Juohkehaččas lea dássásaš vuoigatvuohta beassat iežas riikka almmolaš doaimmaide.

3. Álbmoga dáhttu lea almmolaš válddi vuođđu. Dát dáhttu galgá dovdosii boahtit mearreáigásaš ja duođalaš válggain main oppalaš ja dássásaš jienastanvuoigatvuohta čiegus jienasteapmi dahje eará ovttaárvosaš friddja jienastanvuohki.

Artihkkal 22
Servodatmiellahttun lea juohkehaččas vuoigatvuohta sosiálalaš oadjebasvuhtii ja juohkehaš sáhttá gáibidit ahte dat ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš buorit, mat leat vealtameahttun dárbbašlaččat olbmo árvui ja su persovnnalaš friddja ovdáneapmái, duohtandahkkojuvvojit náššuvnnalaš doaibmabijuid bokte ja internáššuvnnalaš ovttasbarggu bokte vuhtiiválddedettiin juohke sierralaš stáhta organisašuvnna ja veahkkeváriid.

Artihkkal 23
1. Juohkehaččas lea dássásaš vuoigatvuohta oažžut barggu, beassat friddja válljet alccesis fitnu, oažžut vánhurskkis ja buriid bargoeavttuid ja oažžut suodjalusa bargguhisvuođa vuostá.

2. Almmá mange vealahusahaga lea juohkehaččas vuoigatvuohta oažžut seammá bálkká seammá barggu ovddas.

3. Juohke bargolaččas lea vuoigatvuohta oažžut vánhurskkis ja govttolaš mávssu, mii dáhkida sutnje alccesis ja su bearrašii olmmošárvvolaš áigáboađu, ja mii, juos dárbašlažžan čájehuvvo, ollistuvvo eará sosiálalaš suodjalusa bokte.

4. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta vuođđudit fágaservviid, ja miellahttun searvat dakkáriidda, suodjalan dihte iežas beroštumiid.

Artihkkal 24
Juohkehaččas lea vuoigatvuohta vuoiŋŋadussii ja luopmoáigái: dan vuoigatvuođa vuollái gullá maiddái bargoáiggi govttolaš ráddjehus ja mearreáigásaš bálkkáhuvvon luopmu.

Artihkkal 25
1. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta danmuddosaš eallindássái, ahte dat dáhkida su ja su bearraša dearvvašvuođa ja buorredili borramuša, biktasiid, ásodaga ja dearvvašfuola dáfus, ja maiddái dárbbašlaš sosiálalaš addosiid dáfus ja velá lassin oadjebasvuođa dáfus go bargguhisvuohta, buohcovuohta, bargolámisvuohta, leaskavuohta, boarisvuohta dahjege muđui birgenvádjitvuohta deaivida, masa olmmoš ieš ii leat sivalaš.

2. Etniin ja mánáin lea vuoigatvuohta sierralaš ovddasmorrašii ja veahkkái. Buot mánáin, lehkoset sii dal riegádan náittosvuođa siskkobealde dahje olggobealde, galgá lea seammá sosiálalaš suodjalus.

Artihkkal 26
1. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta oahpahussii. Oahpahus galgá addojuvvot mávssuhaga, goit álgo- ja vuođđooahpahusa dáfus. Álgooahpahus galgá leat bákkolaš. Buohkain galgá leat vejolašvuohta fidnooahpahusa oažžut ja buohkaide galgá leat dássásaš vejolašvuohta váldit alit oahpahusa veajuideaset mielde.

2. Oahpahus galgá atnit joksanmearrin gárgedit olmmošlaš persovnnalasvuođa ja nannudit olmmošvuoigatvuođaid ja vuođđodahkki friddjavuođaid gudnejahttujumi. Dat galgá ovddidit ipmárdusa, sobalašvuođa ja ustitvuođa buot náššuvnnaid, buot nállejuhkosiid ja buot religiuvnna juhkosiid gaskkas ja dat galgá ovdánahttit Ovttastuvvon Náššuvnnaid barggu bisuhan dihte ráfi.

3. Váhnemiin lea vuosttassadjásaš vuoigatvuohta válljet mánáideaset várás oahpahusvuogi.

Artihkkal 27
1. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta friddja oassádallat servodaga kultuvrralaš eallimis, návddašit dáidágiin ja šaddat osolažžan dieđalaš ovdáneapmái ja daid buriide, mat das čuvvot.

2. Juohkehačcas lea vuoigatvuohta oažžut daidda vuoiŋŋalaš ja ávnnaslaš beroštumiide suodjalusa, mat čuvvot boađusin vaikko guđelágán dieđalas, girjjálaš dahje máhtolaš dahkosis, maid guhtege ieš lea ávdnen.

Artihkkal 28
Juohkehaš sáhttá gáibidit dakkár sosiálalaš ja internášuvnnalaš ortnega mii ollislaččat sáhttá duohtandahkat daid vuoigatvuođaid ja friddjavuođaid, mat dán julggaštusas leat namuhuvvon.

Artihkkal 29
1. Juohkehaččas leat dat geatnegasvuođat servodaga guovdu, mat aittonassii dahket vejolažžan persovnnalašvuođa friddja ja dievaslás ovdáneami.

2. Geavahettiin vuoigatvuođaidis ja návddašettiin friddjávuođaidis ii leat oktage earálágán ráddjehusa vuloš, go dakkáriid mat lága bokte leat mearriduvvon aittonassii dáhkidan dihte earrásiid vuoigatvuođaid ja friddjavuođaid dárbbašlaš dovdiidusa ja gudnejahttujumi ja deavdin dihte daid gáibádusaid maid morála, almmolaš ortnet ja oppalaš buorredilli demokráhtalaš servodagas rievttuid mielde ovdandivvu.

3. Diet vuoigatvuođat ja friddjavuođat eai guđege dáhpáhusas sáhte adnojuvvot vuostá Ovttastuvvon Náššuvnnaid ulbmiliid ja vuođđojurdagiid.

Artihkkal 30
Ii mihkege dán julggaštusas sáhte nu dulkojuvvot ahte dat vuoigada ovttage stáhta, juhkosa dahje olmmošoktagasa oassádallat dakkár doaimmas, dahje dahkat dakkár dagu, mii duššindagašii ovttage dain vuoigatvuođain dahje friddjavuođain mat leat namahuvvon Julggaštusas.

© Sametinget 2017
Uppdaterad: 2014-02-25

Om Sametinget

Sametinget är både en statlig myndighet och ett folkvalt samiskt parlament med uppdraget att verka för en levande samisk kultur i Sverige.

Myndigheten

Sametinget är en statlig myndighet med förvaltningsuppgifter under regeringen.

Det folkvalda organet

Det folkvalda parlamentet består av 31 ledamöter som träffas till plenum tre gånger per år. Styrelsen är ytterst ansvarig för Sametingets verksamhet.

Kontakt

Sametinget
Box 90, 981 22 GIRON/KIRUNA
Besök: Adolf Hedinsvägen 58
Tel 0980-780 30, Fax 0980-780 31
E-post kansli@sametinget.se

Kontaktformulär

Öppettider:
Mån-Fre 08:30-12:00, 13:00-16:00
Sommartid:
Mån-Fre 08:30-12:00

Följ Sametinget

MenyPolitik
MenyPolitik
På www.sametinget.se använder vi cookies för att webbplatsen ska fungera på ett bra sätt för dig. Genom att fortsätta surfa godkänner du att vi använder cookies. Vad är cookies?