Boazu ja luondu
Boazu lea sarvvaealli erenoamáš attáldagain jeahkáliid ávkkástit. Guohtuma gávdnan lea mearrideaddji biergobuvttadeapmái.
Boazu lea čoraealli sarvvaealli mii eallá davibut oasiin Eurohpas, Ásias ja Davviameriikkas. Boazu lea smirezasealli ja das lea erenoamáš attáldat jeahkála suddadit. Geassejahkebeali borrá rásiid ja lasttaid. Dálvet lea jeagil váldobiebmu, muhtumin lahput dakŋasiiguin ja čáhppesmurjjiiguin. Dálvejahkebeali lávejit maid fuođđariiguin biebmat. Sihke sarváin (varisbohccuin) ja áldduin (njiŋŋelasbohccuin) leat čoarvvit. Boazu lea hui čeahppi čoaskima birget guolggaidis dihte, muhto váillaha bivastatrávssáid. Lea bivddáhas boraspiriide dego birdnii, geatkái ja albasii.
Anolaš ealli
Boazu lea čađa historjjá geavahuvvon vuođgŋinboazun, noađđe- ja geassineallin. Dan leat bivdán, dápman, bohcán ja leat ráhkadan biktasiid náhkis ja sisttis. Suonat sáhttet árpun šaddat ja čoalit fas márfin. Bohcco čoavjjit leat geavahuvvon seailluhanlihttin.
Biergu
Bohccobiergu lea guoira biergu vildasmáhkuin. Sáhttá bassojuvvot, vuššojuvvot, sáltejuvvot ja goikaduvvot. Bohccobiergu lea dimis iige dárbbaš heaŋgat ovdal go rihttejuvvo.
Bohcco eavttut
Sierraiešvuohta bohccos lea ahte gorutdoaimmat ja biebmodárbu varierejit stuorrát sierra jahkeáigodagaid. Šaddan, mielkebuvttadeapmi miessái ja iežas gorutváriid (buoiddi ja proteiinna) ráhkadeapmi dáhpáhuvvá geasset go guohtumis lea alla kvaliteahtta. Dálvet boazu dávjá eallá biebmovánis ja geavaha iežas gorutváriid. Váddáseamos áigodat lea giđđadálvi ja giđđa go álddut dárbbašit eanet vuimmiid sismiesi šaddama ja njamaheami dihte. Dalle lea ealádat vátni ja guohtunkvaliteahtta vuollegas.
Guottet ja ragat
Boazu guoddá miessemánus, mii lea hehttejupmin áldduid dillái muhto mii guhkida misiid vuosttaš guohtunáigodaga. Sarváide lea ragat golggotmánus eanemus gáibideaddji áigodat, go stuorra oassi gorutbuiddiin geavahuvvo. Jápminlohku sáhttá allat šaddat dálvet jus dálvi lea heitot ja sarvát eai leat čakčadálvvi háhppehan ruovttoluotta oažžut oasi gorutbuiddiin.
Selektiiva smirezasealli
Boazu lea nu gohčoduvvon selektiiva smirezasealli, mas leat alla gáibádusat biepmu kvalitehttii.Bohcco attáldat jeahkála ávkkástit lea erenoamáš. Jeagil suddá jođánit bohcco čoavjjis ja lea danin energiijavallji. Muhto jeahkális lea unnán proteiidna. Maid buori guohtundilálašvuođain dárbbaša boazu geavahit gorutváriid proteinnas dálvvi birgema várás. Dat mearkkaša ahte goruda deahkkemássá unno dálvet. Jus ii oačču jeahkála, de dat ferte buhttejuvvot stuorit osiin iežá šattuiguin. Šattuid vuolit biebmokvaliteahtta dálvet ráddje seammas bohcco oppalaš borranvejolašvuođa. Sarvvaealliin lea ráddjejuvvon vejolašvuohta ávkkástit fibervalljes šattuid ovda mearkka dihte gusaid ja sávzzaid ektui.
Jeagil
Jeagil šaddá hihtásit, sullii 10 proseantta jagis. Lahput leat ollisteaddjin jeahkálii, erenoamážit dálvvid go guohtun lea lássašuvvan jiekŋagearddi vuollái. Lassánan meahccečuollan ja birasnuoskkideapmi leat dagahan ahte lahput leat unnon meahciin. Ila alla boazolohku guohtuma ektui mielddisbuktá ahte jeagil unno, mii iešalddis sáhttá mearkkašit ahte eanadagat ja biotohpat rivdet nu ahte eanan erodere. Stuorra hástalus boazoealáhussii boahtteáiggis leat nuogis guohtuneatnamat ja guohtuma geavahit vai biologalaš máŋggalágánvuohta seailluhuvvo.