Cealkámuš Ukraina-soađi birra
Sámedikki politihkkárat muittuhit ahte lea dehálaš vuhtiiváldit ruošša sámi olmmošvuoigatvuođaid ja rivttiid.
Sámediggi garrasit láitá dan veahkaválddi maid Ruošša dál čájeha Ukraina álbmoga vuostá. Sámediggi cealká maiddái ahte gudnejahttá Ukraina stáhtusa iešheanalis stáhtan. Dáinna daguin rihkkojuvvojit sihke Ukraina álbmoga olmmošvuoigatvuođat, muhto maiddái daid olbmuid vuoigatvuođat geat ásset Ruoššas ja geaidda ráŋggáštusat čuhcet.
Sámi álbmot ássá njealji riikkas, ja Ruošša lea okta dain. Sámediggi jáhkká ahte ođđa máilmmidilli boahtá čuohcat negatiivvalaččat sámi ovttasbargui. Ráŋggáštusat ja giddejuvvon rájit sáhttet hoigadit Ruošša sámiid riikkaidgaskasaš álgoálbmotbargguid olggobeallái.
Ruošša sámiin lea ovdalaččas juo váttis dilli ja sii eai oaččo doarjaga Ruošša stáhtas iežaset bargui. Diehttelasat leat dat rihkkosat álbmotrievtti vuostá maid Ruošša dahká Ukraina invašuvnnain issorasat, muhto mii fertet maiddái muitit ahte EU áidna álgoálbmot eallá maiddái Ruošša rájiid siskkobealde. Lea hirbmat dehálaš ahte Ruošša sámiid dilli lea muittus dain digaštallamiin mat leat EU ja NATO-riikkain, ja ahte gávdnojit bijut mat sihkkarastet sin vejolašvuođaid bargat ovttas iežá sámiiguin.
Sámediggi ávžžuha Ruoŧa ráđđehusa gozihit ahte Ruošša sámiid olmmošvuoigatvuođat ja álbmotvuoigatvuođat gáhttejuvvojit.
Visot sámediggebellodagat:
Jakt- och fiskesamerna
Guovssonásti
Samerna
Landspartiet Svenska Samer
Vuovdega
Min Geaidnu
Sámiid Riikkabellodat