Gollegiella-vuoitit 2020
Árvvoštallanlávdegoddi lea mearridan juohkit Gollegiella-bálkkašumi guoktásii. Lávdegoddi evttoha bálkkašumi oažžun Ellen Pautamo ja Jonar Thomassona.
Ellen Pautamo (is. Näkkäläjärvi) dahjege Ergon Máreha Ánne Elle-Máret lea válmmašduvván Oulu universitehtas filosofiija magisttarin váldoávnnasin sámegiela ja sámekultuvra, ja son bargá Sámi oahpahusguovddáža virtuálaskuvllas sámegiela ja -kultuvrra lektorin.
Sámegielaid gáiddusoahpahus lea buktán máŋggaide sápmelaččaide miehtá Suoma vejolašvuođa aktiveret iežas giellamáhtu dahje váldit sogas giela ruovttoluotta. Okta deháleamos sámi gáiddusoahpahusa ovddideddjiin lea Ellen Pautamo, gean áššedovdiveahki bokte leat ollugat beassan oahppat davvisámegiela, vaikko orošedje eará báikegottis. Máŋgasiidda, geat orrot sámiid ruovttuguovllu olggobealde, sámegiela studeren lea mearkkašan ollu eambbo go dušše giela oahppama.
Pautamo oahpahusvuohki lea vásihuvvon máŋggabealagin ja movttiidahttin. Pautamo atná ávkin máŋggabealagit iešguđetlágan oahppanvuođuid ja materiálaid oahpahusastis, oahpásmuvvá virtuálaoahpahusa ođđa metodaide ja reaidduide ja váldá daid atnui. Son lea sámi virtuálaoahpahusa ovddasmanni ja lea juohkán iežas diehtámuša ja máhtu virtuálaoahpahusas oahpahusbarggus lassin sihke eiseválddiide ja eará oahpaheddjiide.
Jonar Thomasson lea riegádan čakčamánu 21. beaivvi 1947 Vualtjere Davit čearus Ruoŧa beale Sámis. Jonar lea lullisámegiela eatnigielhálli, gullá sidjiide geat leat vázzán sámeskuvlla, muhto eai leat oahppan čállit ja lohkat sámegiela. Su stuorra beroštupmi sámi ruohttasiin, sámi kultuvrras, historjjás ja gielas lea dahkan ahte son nuorra agis juo sártnodii vuorraset sámiiguin ja gažadii sin. Maŋit áiggis son de logai sámegiela universiteahtas vai olaha sámegiela čállin- ja lohkanmáhtu.
Jonar lea bargoeallima lassin iežas beroštumi dihte jaskadit bargan sámegiela seailluhemiin ja ovddidemiin. Giellakonsuleantan Gïeleaernie-giellaguovddážis Raarhvihken gielddas son jotkkii iežas giella-dokumentašuvdnabarggu ja dássádattai osiid iežas priváhta materiálas giellaprošektii. Dan barggu vuođul almmustuvai jagi 2019 girji Mojhtsistie – Muittuin. Girjái leat čohkkejuvvon muitalusat, sátnelistu ja dajaldagat lullisámegillii.
Jonar lea bivnnuhis ja ohcaluvvon giellagáldu. Árvasit son gaskkusta juohkehažžii iežas sámegiela ja sámi kultuvrra ja historjjá dovddiidusaid ja máhtuid.
