Boazu válljeda šattuid maid guohtu jagiáiggiid mielde. Dálvet guohtu eanas jeagilšattuid. Jus eatnamis ii leat ealát, de sáhttá láhpu gádjut bohcco dálvet. Dán áiggi lea maiddái dábálaš ahte boazoeaiggádat bibmet fuođđariiguin vai boazu ii nealggo. Guohtundilálašvuohta lea dat mii sáhttá dagahit bohcco ovdii, ja go giđđá boahtá de ferte boazu beassat borrat šattuid vai fas beassá vuimmiid nala.

Go duottarboazu olle guotteteatnamiidda, de lávdet álddut čearuide guoddit, áinnas beaivvebeal várrevilttiide gos muohta árrat suddá.

Dáid muttuid vállje boazu borrat daid šattuid main leat eanemus biebmoávdnasat, ee. gieganjuola ja upmolsuinniid mat árrat runodit. Go boazu duolbmu eatnama ja borrá šattuid, de dat dagaha hui stuora variašuvnna šaddobirrasii. Feara makkár šlájat lassánit, ja sieđgarođut eai beasa viidánit nu jođánit. Dan čájehit (SLU) Ruoŧa eanandoallouniversitehta biologalaš guovddáža dutkamat.

Muhtun guovlluin galggašii leat vel eanet boazu vai rabas duottarguovlu ja eareliigganis šaddoflora seailu. Maiddái rávdu dárbbaša bohcco. Rávdu seailu buoremusat čielga galbma čázis duottarjávrriin, ja go boazu borra šattuid jávregáttiin ja rođuin de dat doallá daid čorgadin. Go lea olu sieđgalasta čázis, de čáhci ruškkoda ja de ii eale rávdu šat doppe.

Boazu sáhttá maid unnidit dálkkádatrievdamiid váikkuhusaid. Go ordarádji sirdása badjelebbui, de unnugohtet nugohčoduvvon alpiina šaddošlájat. Eana ii lieggan nu báhuid dakko gokko boazu lea šattuid borran, ja gokko sieđgarođut eai leat beassan suohkut.

Leat olu ákkat manne bohcco ja boazodoalu galggalii gáhttet, muhto lea erenoamáš jurdilanveara ahte boazu nu bures várjala biologoalaš girjáivuođa.

Dán artihkkala sisdoalu leat viežžanLand 21/2020 bláđis ja dan lea Agneta Bergströmčállán. Geahčapdf-fiila olgešbealde.