Láhkaevttohus lea oassi ráđđehusa ollislaš unnitlogupolitihkalaš strategiijas mas dat deattuha vuogádaga, guhkilmasvuođa ja unnitloguálbmogiid iešfámu.

Muhtun evttohusat dán láhkačállosis leat:

 Nannendihte vuođđosuoji unnitlogulága jelgii de evttoha ráđđehus:

o   Ahte visot gielddat ja eanadikkit leat geatnegasat mearridit mihttomeriid ja njulgosiid iežaset unnitlogupolitihkalaš bargui.

o   ahte čielgaseappot gáibidit ahte unnitloguálbmogiidda galgá addot diehtu sin njulgosiin ja eiseválddiid ovddasvástádusas ja geatnegasvuođain.

o   Deattuhit ahte riekti geavahit iežas unnitlogugiela go váldá oktavuođa vissis eiseválddiiguin guoská maid meängillii.

o   Vealahanáittardeaddji galgá maid dás duohko leahkit eiseváldi mainna oažžu váldit čálalaš oktavuođa suomagillii, meängillii dege sámegillii, ja dat guoská maid Bargomárkaneiseváldái.

Buoridan dihte ovdaskuvlla suomagillii, meängillii ja sámegillii hálddašanguovllus, de evttohuvvo:

o   Ahte riekti oažžut ovdaskuvlaoahpahusa unnitlogugillii sirdo skuvlaláhkii.

o   Gielda galgá jus máná váhnen dan gáibida addit saji dakkár mánáidgárdái dege pedagogalaš doibmii mas olles dahje eanas oassi oahpahusas lea unnitlogugillii.

o   Gielddat galget juohke váhnemis gii ohccá mánáidgárdesaji jearrat dáhttu go saji unnitlogugielat doaimmas.

 Nannen dihte vuorrasiiddivššu unnitlogugielagiidda de evttoha ráđđehus:

o   Riekti oažžut vuorrasiiddivššu suomagillii, sámegillii dege meängillii guoská olles dikšui dahje eanas muddui, iige nu got dál lea leamaš ahte lea riekti oažžut divššu unnitlogugillii dušše ollásit dege muhtun muddui. Gielddaide mat eai gula hálddašanguvlui guoská seamma jus gávdnojit bargit geat máhttet giela.

o   Riekti oažžut divššu unnitlogugillii hálddašanguovllu olggobealde viiddiduvvo maiddái romani chib ja jiddisch gielaide.

o   Gielddat galget unnitlogugielagiid vuorrasiid divššus deavdit vuorrasiid dárbbu doalahit iežaset kultuvrralaš identitehta mii sáhttá leat liikka divrras ja dehálaš go giella.

o   Gielda galgá juohkit dieđuid sutnje guhte ohcá vuorrasiid divššu ahte dat gávdno maiddái unnitlogugillii.

Iežá ođđa mearrádusat:

•  Mearrádus mii čielgaseappot cealká maid ráđđádallan mielddisbuktá.
•  Mearrádus mii cealká ahte hálddašaneiseválddit galget eareliiggánit ovdánahttit mánáid ja nuoraid vejolašvuođa váikkuhit ja ráđđádallat dakkár áššiin mat sidjiide gusket.
•  Mearrádus mii cealká ahte galget earenoamáš ákkat jus hálddašanguovllus galgá sáhttit luohpat.

Láhkarievdadusat evttohuvvojit boahtit fápmui ođđajagimánu 1 beaivvi 2019.

Ráđđehusa áigumuš lea ovddidit proposišuvnna nannoset unnitlogupolitihka birra riikkabeaivái dán giđa mielde. Das bohtet leat eanet oasit mat guoskkahit unnitlogupolitihka.

Loga olles láhkaevttohusa dáppe: http://www.regeringen.se/rattsdokument/lagradsremiss/2018/02/en-starkt-minoritetspolitik/