Dásseárvu

Sámit lea álbmot máŋgga sierralágán sámi identitehtaiguin ja joavkkuiguin. Leat ollu myhtat sámi nissona birra. Dásseárvobargu galgá váikkuhit olles Sámedikki doaimma ja dat mearkkaša ahte sámi servodat galgá šaddat buoret servodat visot olbmuide.

Ruoŧa láhkaásahus
Ruoŧa servodat váikkuhuvvo fápmoortnetsystemas. Láhkaásaheaddjit leat regleren sámiid eavttuid ja vuolginčuoggá lea leamaš sin iežaset govva sámiin. Sámiin lea leamaš unnán vejolašvuohta váikkuhit láhkaásahusaid. Láhkaásahus lea 1900-logus olggusdan stuora oasi sámiin seammá vuoigatvuođain. Dat lea maiddái dagahan stuora earu gaskal nissoniid ja dievdduid.

Rievdaduvvon eavttut
Sámi vuoigatvuođat leat olles áiggi unnon. Guohtuneatnamat leat láhppon vuovdedoalu viiddideami ja čáhcefápmorusttet- ráhkadusaid geažil. Eavttut leat rievdaduvvon daidda sámiide geat leat eallán boazodoalus, bivddus, guolástusas, duojis ja smávva eanadoalus. Doppe gos sihke dievddut ja nissonat ovdal leat ožžon iežas dietnasa lea dal nu geavvan ahte leat eanas nissonat geat leat šaddan ohcat iežá birgenvejolašvuođaid. Dalle leat sii gártan dušše liige vuoibmin iežaset kultuvrra siste dan sadjái go rehkenastojuvvot aktiivvalaš doaimmalažžan. Dađimielde go boazodoallu mekaniserejuvvo ja industrialiserejuvvo, dat lea šaddan dievdohálddašeaddji ámmát. Otne leat eanas dievddut geat jođihit boazodoalu. Ollu sámi nissonat barget dábálaš bargguid nannendihte bearraša ruhtadoalu seammás go sis lea stuora ovddasvástádus bearašfitnodagas. 

Guokte beali
Sámi nissoniin sáhttá muhtomin leahkit váttis ageret go sii leat sihke sámit ja nissonat. Ollu dilálašvuođain fertejit nissonat vuollánit nissonvuođa ja vuoruhit sámevuođa. Dat sáhttá leahkit čilgehus manin ii leat goassege gávdnon nanu sámi nissonlihkadus. Nissonat leat vuosttažettiin ageren sápmin sámi oppalaš mihttomeriid ovddas. Dát mielddisbuktá ahte sámi nisson ieš lea "veahkkin" bidjat iežas doaresbeallái ja doalaha vuolit posišuvnna servodagas.

Lojálitehta
Sosiálalaš organiseren sámiin dahkkojuvvo oainnuin ahte visot sámiin lea seammá historjá ja kultuvra. Danin nissonat leat oskkáldasat sámi servodaga vuoste. Dutkit leat eahpidan jus sámi nissoniin lea nu nanu sajádat servodagas go myhta dadjá. Vástádus lea dávjá ahte dutkit eai leat ipmirdan sámi servodaga ja ahte áiccastagat eai soaba oktii duohtavuođain. Lea go nu ahte sámi nisson ii oru jur nu marginaliserejuvvon jus son lea nanus? Ja jus sámi nisson dovdá iežaš vuollebealde, lea go son de váikkuhuvvon stuora servodagas ja danin son ii leat albma sápmi?

Mihttomearit maid sáhttá árvvoštallat
Sámedikkis lea jagi 2004 rájis dásseárvoplána máŋggain konkrehta ulbmiliiguin maid dievasčoahkkin lea mearridan. Jagi 2013 galgá leahkit dássálaš sohkabealjuohkin Sámedikki dievasčoahkkimis. Ovdáneapmi dan rádjái galgá vástidit:

• Maŋŋel Sámediggeválgga 2005 galgá dat sohkabealli mas lea unnit ovddastus leahkit 30 % lahtuin. Devdojuvvon!
• Maŋŋel Sámediggeválgga 2009 galgá dat sohkabealli mas lea unnit ovddastus leahkit 40 % lahtuin. Devdojuvvon!
• Stivrrain ja lávdegottiin berre sohkabealjuohkin unnimusat vástidit juohkima dievasčoahkkimis ja juohke ovttaskas orgánas gos juohkintálla nu suovvá.
• Sámi ovttastumiin lea unnimusat 40 % ovddastus dan sohkabealis mas lea unnit ovddastus iežaset stivrrain jagi 2013.
• Sohkabealrasttildeaddji doaibma lassána ja dat mielddisbuktá e.e. ahte:
  -nissoniid lohku geat barget árbevirolaš ealáhusain ja fitnodagain lassána,
  -nissoniid lohku bivdojođiheaddjin lassána,
  -nissoniid lohku čearroságadoallin lassána,
  -nissoniid lohku geat ohcet álggahandoarjaga fitnodatdoibmii lassána,
  -dievdduid lohku geat lohkagohtet allaskuvllain/universitehtain lassána,
  -nissoniid lohku geat váldet bivdoeksámena lassána.
• Visot sámeskuvllain ja integrerejuvvon skuvladoaimmain leat áigeguovdilis dásseárvoplánat go guoská pedagogalaš doibmii. 
• Visot sámi ovttastumiin mat ohcet ruđaid Sámedikkis leat áigeguovdilis dásseárvoplánat.
• Jagi 2010 loahpas galgá bargoveaga rekryteren Sámediggái mielddisbuktán nu dássálaš sohkabealjuohkima go vejolaš.
  

Vejolašvuođat ja uhkádusat
Sámi servodat ii šattá dássálaš nu guhká go gávdno oaidnu ahte eahpidit dálá struktuvrra lea uhkádus sámi oktiigullevašvuhtii. Rievdadeapmi gáibida čalmmostahttima dálá struktuvrras ja miellaguottuin. Dasalassin lea persovnnalaš ovddasvástádus dárbbašlaš go vigga rievdadit dálá struktuvrra. Boađus sáhttá šaddat ahte dássálašvuohta gaskal nissoniid ja dievdduid buorrána ja dainna eanet bistevaš sámi servodat.